Liukon Suku
  • Etusivu
  • Historia
  • Kuvia
  • Yhteystiedot
  • Liukko-sukuhaarat
  • MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA
  • Henkilökuvia
Picture
​

Liukko sukuseuran vaakuna
       Kaskiviljelyn symboolit.
Kaskenpoltto, mustamulta ja käsiaura
Värit: musta ja kulta

Nimen eläinhahmo on Joutsen:
Liukko- Luikko - nimeä kuvaa Suomessa ja Virossa Joutsen merkitys
Sukuvaakuna, Heraldinen Seura nro 1571 
(ks. vaakunan syntyhistoria-, symbooli- ja heraldinen selitys)
​
http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/PDF/Liukko-sukuvaakuna.pdf



LIUKKO - SUVUT 
Sukuseuran perustaminen ja toiminta:

Alkutahdit Sukuseuran varsinaisena alkusysäyksenä voidaan pitää Leppävirran Vanhassa pappilassa pidettyä tilaisuutta. Elokuun 7. päivänä 2005 suvun 73 henkilöä oli kokoontunut yhteen Ensio ja Pekka Liukon toimiessa tapaamisen organisoijina. Ension setä Antti Liukko (s. 17.03.1890) oli toiminut Leppävirran pappilan pehtoorina, joten monella osallistujalla oli vielä henkilökohtaisia muistoja käynneistä viime vuosisadan alkupuolen pappilasta.
Ensio Liukko oli ansiokkaasti tutkinut ja selvittänyt 10 – 15 vuoden aikana Liukko -suvun Leppävirran haaran alkutietoja 10 sukupoven ajalta 1700 -luvun alkupuoliskolta nykypäivään. Ension työn innoittajana oli toiminut myös Veikko Savolainen, joka oli tutkinut sukuja Leppävirran Pupon- ja Leppämäesssä.
Samaan aikaan oli virinnyt Liukko sukututkimusharrastusta myös Timo ja Seppo Liukon toimesta. Seppo Liukko oli erikoistunut Liukko -nimitutkimukseen, jota vaativaa työtään hän myös esitteli suvulle ensimmäisen kerran Leppävirran tapaamisessa.
Kohti sukuseuraa
Leppävirran kokoontumisessa päätettiin jatkaa suvun yhteydenpitoa valitsemalla Lasse Liukko puheenjohtajaksi sekä suvulle ensimmäinen 10 -jäseninen sukuneuvosto, johon haluttiin mahdollisimman laaja edustavuus paikkalla olleista eri sukuhaaroista.
Heinäveden luostari Uusi Valamo oli tapahtumapaikkana, kun seuraava Liukko -sukutapaaminen pidettiin elokuussa 2007. Kaksipäiväiseen ohjelmalliseen viikonloppuun osallistui kaikkiaan 114 suvun jäsentä. Osallistujat päättivät tällöin yksimielisesti perustaa Liukko -sukuseuran selvittämään eri puolilta Suomea olevien Liukko -sukujen vaiheita ja historiaa, vaalimaan suvun perinteitä, lujittamaan jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistämään sekä kokoamaan eri henkilöiden toimesta jo tehtyä sukututkimusta. Näitä pyrkimyksiä varten laajennettiin edelleen sukuneuvostoa niin, että se edustaisi mahdollisimman laajasti maamme eri Liukko -sukuhaaroja.
Sukuseuran ensimmäinen kesäkokous
Neljän vuoden aikana tehdyn työn ja rekisteröinnin tuloksena voitiin ensimmäinen Liukkojen varsinainen sukukokous ja -tapaaminen pitää Keuruulla elokuun 22. - 23. päivänä 2009. Varsinaiseen sukukokoukseen osallistui 80 suvun jäsentä. Kokous päätti muun muassa ottaa Liukko -suvun käyttöön ja tunnukseksi oman suojatun kilven ja vaakunan. Päätettiin myös tehdä Liukko -sukuseuran kotisivut internettiin sekä liittyä Suomen Sukuseurojen Keskusliittoon.
Työ ja harrastus sukumme vaiheiden parissa jatkuu. Sukututkimuksen vetäjänä toimii Timo (Erkinpoika) Liukko ja nimitutkimuksen vetäjänä on edelleen Seppo Liukko. Seuraava sukukokous pidetään Sääminki -sukuhaaran isännöimänä kesällä 2011 Savonlinnassa. Jo nyt etukäteen, kaikki Liukot, tervetuloa sukutapamiseemme!
Vesilahden Liukko ja Laukko:
Vesilahden Liukko - talon / ratsutila- Rusthollin -sukuselvityksiä (koonnut ja © Seppo Liukko). 
Tässä kirjoituksessa on yhteenveto Järvenrannan Liukko – suvun yhteyksistä muihin Vesilahtelaisiin sukuihin. 
Suvut, jotka liittyvä Vesilahden Liukko - sukuun: ovat mm. Tanska, Jutila, Erkkilä, Lemola, Kostiala, Kippari, Hoppu, Kinnari, Sjöstedt /Heikkilä,  Villamo, Järvenrannan Heikkilä, Ala- Pöysäri, Outinen, Yli- Sisto  ja ”Priiari - Kärki”. Sekä Laukko, Pouru ja Liukko - sukujen samoilta alueilta hankimien n 1400- 1600 - lukujen  eräsijojen kautta. Liukon talon poikia olivat myös seppä Lunberg  (Järvi - Liukko, joka oli Laukon seppä ja meni avioliittoon Laukon kartanon kasvattityttären kanssa -ks. Törngren) ja kraatari Matti Lindgren (Liukko) joka oli ilmiömäinen kalevalainen kertoja, jolta oppinsa sai mm. Liisa Priiari (tallentajana jälkipolvisukulainen Frans Kärki - kappalainen - SKS- aineisto kerääjä) .
Yhteenvedossa kerrotaan myös Laukon - kartanon silloisista 1800- luvun alun  omistajista (Törngren)  heidän tyttärensä kohtalosta ja kasvattityttären tulosta Laukkoon. Törngrenien Laukossa oli kuuluisa kansalliseepoksen kirjoittaja Elias Lönnrot,  kotiopettajana ennen Kalevala I - julkaisemista. Hän oli kerännyt Kansallis Eeposta varten aineistoa mm. Järvenrannan - Vesilahden alueilta ja myöhemmin Pohjois Karjalasta (Kalevalan viimeistelty painos). 
Rautakauteen on viittauksia Liukko - Järvenranta talon kohdalta mm. historiakirjoissa Vesilahti 1346-1996 kirjassa, mm. 
Historian professori Jouko Vahtola Vesilahden Asutusnimet s. 28- 57, kirjassa on  lisäksi kirjoittuksia mm. Seppo Suvanto (Vesilahden Eräsijahistoriasta), Aarre Läntinen (Laukon Historiaa, Elinan Surmavirsi), Markku Linna (Pyhimyskultista) jne.,  kirjan on toimittanut 1996 Helena Honka- Halila sekä Vesilahden Historia - kirjan n. 700 sivua vuodelta 1985, on kirjoittanut "Vesilahtelainen" Kirsti Arajärvi.  
Keskiajan tapahtumista kerrotaan (Vesilahden Historia)  mm. Davidin kapinasta v. 1436, jossa Anian Heikkilän talon isäntä David ympäristön, joka myös Vesilahtelaisten talonpoikien kanssa vastusti hallitusvaltaa (s.110), mukana Liukon - eli Järvenrannan kylän Niilo Järvenranta. Kapinan jälkeen piispa Maunu Twast sopi erikoisen " anteeksianto sopimuksen" talonpoikien kanssa.

Yhteenvetona alla olevasta linkistä saa selvityksiä Vesilahden Liukko Järvenrannan talosta rautakaudella,  keskiajalla, Rusthålli - ratsutila 1600- 1700- ja myös 1700- 1800 luvun talonhaltija luetteloiden mukaisista henkilöistä aina 1900 - luvun alkuun saakka.

Tässä yhteenvedossa näkyy Liukko talon merkitys Elinan Surmaruno säilytyksessä 1400- luvulta 1800- luvulle sekä  Liukko- talon vahva Kalevalainen perinne. kalevalaisissa runoissa ja loitsuissa mainitaan  mm. Liukko- Laukko nimipari, lähes 30 - kertaa. Se myös osaltaan osoittaa, että Liukko nimi on erityisen vanhaa (Kalevalainen kerronta alkaa noin 1000- 1500 BC). Katso Seppo Liukko kirjoittama - Liukko- nimihistoriaa tutkimus (alla linkki) ja Vesilahden Liukko talon historia koonti ja teksti  © Seppo Liukko 2005-2007 , linkki > https://sites.google.com/site/liukkohistoria/home/liukko-talo-rusholli-vesilahti-historiaa-talonalt-luettlot-kalevalainen-perinne-mm-liukko-laukko-nimipari-tksti-seppoliukko-2005-2008
​​
Keuruun Liukko-talot:
 
- Ensimmäinen Liukon talo (v.1577) sijaitsi Keurusselän Autionsaaressa, josta talo siirrettiin Liukon kylälle n. 1600-luvun puolivälissä
- Toisen Liukon talon rakentaminen aloitettiin n. 1740, tämä oli Ylinen (Iso) Liukko, joka siirrettiin 1960-luvulla leirintäalueen päärakennukseksi ja on siellä edelleenkin
- Isojako suoritettiin v. 1806 jolloin muodostui Ylinen (Iso)Liukko ja Alanen Liukko
- Alanen Liukon jako suoritettiin 1818 jolloin muodostui Häkki-Liukko ja Wähä-Liukko
- Vuonna 1912 suoritettiin isojaon täydennystoimitus, jossa talojen nimiksi tuli Häkki-Liukko ja Liukko
- Alkuperäisen Liukon talon paikalla ei ole enää mitään rakennusta
- Häkki-Liukko on vanhan Liukon ainut osa, joka on ollut samalla suvulla vuodesta 1712 lähtien eli lähes 300 vuotta
- Tässä karttalinkki Liukon kylään

Liukko - nimen esihistoriaa ja historiaa
Lyhyt Liukko - nimitutkimuksen tiivistelmä loppuyhteenvedon perusteella (teksti ja 
© Seppo Liukko): Liukko - nimi juontuu vasarakirveskulttuurien (nuorakeraamiikan) ajalle n. 2500- 2000 eaa., jolloin ensimmäisen kerran suomenkieliselle alueelle saapui vieraskielistä väestöä. Silloin tulivat (esi-) germaaniskielinen migraatio ja näiden uudet lainasanat varhaiskantasuomenkieliselle alueelle. Nimeämisperuste näyttää iu- diftongin erikoisuuden vuoksi, olleen alkuperäistä kaskiviljelyä harjoittaneiden ja sitä levittäneiden ihmisten (ryhmän- joukon) kaskiviljelyalueille antama omakielinen nimi (liuti*> Liuko tai Leute / Leuco> Liuco). Nimi on levinnyt jo pronssi-rautakauden aikana laajalle Suomen alueella, alkaen lounais-rannikolta. Nimi on muuttunut alkuperäisten kantasuomen -kielisten hämäläisten alueella pronssi- rautakaudella muinaissuomalaiseen muotoon paikanniminä ja henkilöniminä Liuko> Liukko - nimeksi.

Liukko- nimipesyeen nimet ovat siirtyneet Kalevalaiseen loitsurunouteen kantasuomalaisena Kalevala-  aikana, mahdollisesti jo pronssi- rautakaudella.

Liukko - nimi on otettu varhaisimman vakiintuneen maanviljelyn alueilla käyttöön, paikannimiksi ja kylien nimiksi (500 eaa. - 500 jaa.).  Sen jälkeen nimi on otettu rautakauden eräsijoilla varustettujen talonpoikaistalojen nimeksi, ennen ruotsinvallan aikoja.

Liukko- nimi on levinnyt vanhasta Hämeestä Savoon ja Karjalaan aluksi Liukko > Liukkola- talojen ja niiden Liukko - nimisten henkilöiden välityksellä. Suurin osa nykyisestä Liukko- nimisestä suvusta on lähtöisin rautakautisesta Vesilahden Liukko- talosta / rusthollista. Osa nykyisistä Liukko - sukunimisistä on otettu käyttöön jo aikaisemmin nimetyn vanhan Liukko - paikannimen mukaan, silloin kun ko. paikkaa tai ko. nimellä olevaa maa-aluetta on uudelleen asutettu uusien ja nykyisten omistajien toimesta yleensä 1500-luvun jälkeen, kuitenkin ennen vuotta 1934.

Liukko- sukunimiä on n. 600 ja muita Liukko- nimipesyeen nimiä on n. 200. Suomen paikannimistössä Liukko- nimipesyeen nimiä on edelleen nykyisiin sukunimien määrään verrattuna suhteellisen paljon n. 300 ympäri Suomen, joitakin ruotsinkielisiä rannikkoalueita lukuun ottamatta.
Liukko - nimi on suojattu 1934.

Ks. tarkemmin Liukko - nimen historiatutkimus Seppo Liukko kotisivulta > 
https://sites.google.com/luukku.com/seppoliukko-kotisivut/home
(> paina linkkiä kaksi kertaa toiminto avaa sinisen linkin) 
Lisäksi asiaan liittyy tutkimusraportti  Liukko - nimen esihistoriaa; n. 130 s. kirj.
© Seppo Liukko 2005 - 2009.
Linkki 1 > http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/PDF/Liukko-nimitutkimus_2005-2008_yhteenvetosivut,​_kirj._Seppo_Liukko-139siv..pdf 
Linkki 2  tekst 
2005-2007 short in English, link > https://sites.google.com/site/liukkohistoria/history-of-ancient-finnish-name-liukko 


Liukkohistoria - nimitutkimuksen sivut,  © Seppo Liukko 
katso linkit artikkeleihin - sisällysluettelo -   tämän etusivun alaosassa on yhteenveto ja linkki Liukko - nimitutkimukseen
​- Liukko - nimen iästä, nimen siitymäsuunnasta ja  selvityksiä nimen etymoöogiasta (mm. iu- diftongi)
- Kalevalaisesta nimestä ja Liukko - Laukko nimiparista Kalevalaisessa runoudessa


Liukkohistoriasivujen yhteenveto Linkki> Liukkohistoriasivujen yhteenvetosivut 1- 4‎ > ‎
(-Liukkohistoriaan liittyviä perusteita, linkit alkuperäsivustolle 1-4 kohdat, alla) 
1. Suomensukuisten väestöjen laajat alueet, puhuttu kieli ja genetiikkaa, Seppo Liukko 
2. Suomalaisten ja suomensukuisten asutushistoriaa, Euroopassa ja Suomessa, Seppo Liukko
3. Suomalaisuuden perusteet, Kalevala - oma historia, oma kieli - väestö, Seppo Liukko

4. Liukko- nimitutkimuksen perusteita, Seppo Liukko
5. Liukkohistoria matkat Liukko - paikannimi / kylien nimien  alueille käynnit 2005- 2012 - kuvagalleria Liettuan, Ruotsin ja Suomen Liukko alueista,
© Seppo Liukko (ks. Seppo Liukko kotisivut, Google  
https://sites.google.com/luukku.com/seppoliukko-kotisivut/home

 


  • Etusivu
  • Historia
  • Kuvia
  • Yhteystiedot
  • Liukko-sukuhaarat
  • MUISTOJA MENNEILTÄ AJOILTA
  • Henkilökuvia