Liukko sukuseuran vaakuna
Kaskiviljelyn symboolit.
Kaskenpoltto, mustamulta ja käsiaura
Värit: musta ja kulta
Nimen eläinhahmo on Joutsen:
Liukko- Luikko - nimeä kuvaa Suomessa ja Virossa Joutsen merkitys
Sukuvaakuna, Heraldinen Seura nro 1571
(ks. vaakunan syntyhistoria-, symbooli- ja heraldinen selitys)
http://www.elisanet.fi/liukkohistoria/PDF/Liukko-sukuvaakuna.pdf
LIUKKO - SUVUT
Sukuseuran perustaminen ja toiminta:
Alkutahdit Sukuseuran varsinaisena alkusysäyksenä voidaan pitää Leppävirran Vanhassa pappilassa pidettyä tilaisuutta. Elokuun 7. päivänä 2005 suvun 73 henkilöä oli kokoontunut yhteen Ensio ja Pekka Liukon toimiessa tapaamisen organisoijina. Ension setä Antti Liukko (s. 17.03.1890) oli toiminut Leppävirran pappilan pehtoorina, joten monella osallistujalla oli vielä henkilökohtaisia muistoja käynneistä viime vuosisadan alkupuolen pappilasta.
Ensio Liukko oli ansiokkaasti tutkinut ja selvittänyt 10 – 15 vuoden aikana Liukko -suvun Leppävirran haaran alkutietoja 10 sukupoven ajalta 1700 -luvun alkupuoliskolta nykypäivään. Ension työn innoittajana oli toiminut myös Veikko Savolainen, joka oli tutkinut sukuja Leppävirran Pupon- ja Leppämäesssä.
Samaan aikaan oli virinnyt Liukko sukututkimusharrastusta myös Timo ja Seppo Liukon toimesta. Seppo Liukko oli erikoistunut Liukko -nimitutkimukseen, jota vaativaa työtään hän myös esitteli suvulle ensimmäisen kerran Leppävirran tapaamisessa.
Kohti sukuseuraa
Leppävirran kokoontumisessa päätettiin jatkaa suvun yhteydenpitoa valitsemalla Lasse Liukko puheenjohtajaksi sekä suvulle ensimmäinen 10 -jäseninen sukuneuvosto, johon haluttiin mahdollisimman laaja edustavuus paikkalla olleista eri sukuhaaroista.
Heinäveden luostari Uusi Valamo oli tapahtumapaikkana, kun seuraava Liukko -sukutapaaminen pidettiin elokuussa 2007. Kaksipäiväiseen ohjelmalliseen viikonloppuun osallistui kaikkiaan 114 suvun jäsentä. Osallistujat päättivät tällöin yksimielisesti perustaa Liukko -sukuseuran selvittämään eri puolilta Suomea olevien Liukko -sukujen vaiheita ja historiaa, vaalimaan suvun perinteitä, lujittamaan jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistämään sekä kokoamaan eri henkilöiden toimesta jo tehtyä sukututkimusta. Näitä pyrkimyksiä varten laajennettiin edelleen sukuneuvostoa niin, että se edustaisi mahdollisimman laajasti maamme eri Liukko -sukuhaaroja.
Sukuseuran ensimmäinen kesäkokous
Neljän vuoden aikana tehdyn työn ja rekisteröinnin tuloksena voitiin ensimmäinen Liukkojen varsinainen sukukokous ja -tapaaminen pitää Keuruulla elokuun 22. - 23. päivänä 2009. Varsinaiseen sukukokoukseen osallistui 80 suvun jäsentä. Kokous päätti muun muassa ottaa Liukko -suvun käyttöön ja tunnukseksi oman suojatun kilven ja vaakunan. Päätettiin myös tehdä Liukko -sukuseuran kotisivut internettiin sekä liittyä Suomen Sukuseurojen Keskusliittoon.
Työ ja harrastus sukumme vaiheiden parissa jatkuu. Sukututkimuksen vetäjänä toimii Timo (Erkinpoika) Liukko ja nimitutkimuksen vetäjänä on edelleen Seppo Liukko. Seuraava sukukokous pidetään Sääminki -sukuhaaran isännöimänä kesällä 2011 Savonlinnassa. Jo nyt etukäteen, kaikki Liukot, tervetuloa sukutapamiseemme!
Ensio Liukko oli ansiokkaasti tutkinut ja selvittänyt 10 – 15 vuoden aikana Liukko -suvun Leppävirran haaran alkutietoja 10 sukupoven ajalta 1700 -luvun alkupuoliskolta nykypäivään. Ension työn innoittajana oli toiminut myös Veikko Savolainen, joka oli tutkinut sukuja Leppävirran Pupon- ja Leppämäesssä.
Samaan aikaan oli virinnyt Liukko sukututkimusharrastusta myös Timo ja Seppo Liukon toimesta. Seppo Liukko oli erikoistunut Liukko -nimitutkimukseen, jota vaativaa työtään hän myös esitteli suvulle ensimmäisen kerran Leppävirran tapaamisessa.
Kohti sukuseuraa
Leppävirran kokoontumisessa päätettiin jatkaa suvun yhteydenpitoa valitsemalla Lasse Liukko puheenjohtajaksi sekä suvulle ensimmäinen 10 -jäseninen sukuneuvosto, johon haluttiin mahdollisimman laaja edustavuus paikkalla olleista eri sukuhaaroista.
Heinäveden luostari Uusi Valamo oli tapahtumapaikkana, kun seuraava Liukko -sukutapaaminen pidettiin elokuussa 2007. Kaksipäiväiseen ohjelmalliseen viikonloppuun osallistui kaikkiaan 114 suvun jäsentä. Osallistujat päättivät tällöin yksimielisesti perustaa Liukko -sukuseuran selvittämään eri puolilta Suomea olevien Liukko -sukujen vaiheita ja historiaa, vaalimaan suvun perinteitä, lujittamaan jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja edistämään sekä kokoamaan eri henkilöiden toimesta jo tehtyä sukututkimusta. Näitä pyrkimyksiä varten laajennettiin edelleen sukuneuvostoa niin, että se edustaisi mahdollisimman laajasti maamme eri Liukko -sukuhaaroja.
Sukuseuran ensimmäinen kesäkokous
Neljän vuoden aikana tehdyn työn ja rekisteröinnin tuloksena voitiin ensimmäinen Liukkojen varsinainen sukukokous ja -tapaaminen pitää Keuruulla elokuun 22. - 23. päivänä 2009. Varsinaiseen sukukokoukseen osallistui 80 suvun jäsentä. Kokous päätti muun muassa ottaa Liukko -suvun käyttöön ja tunnukseksi oman suojatun kilven ja vaakunan. Päätettiin myös tehdä Liukko -sukuseuran kotisivut internettiin sekä liittyä Suomen Sukuseurojen Keskusliittoon.
Työ ja harrastus sukumme vaiheiden parissa jatkuu. Sukututkimuksen vetäjänä toimii Timo (Erkinpoika) Liukko ja nimitutkimuksen vetäjänä on edelleen Seppo Liukko. Seuraava sukukokous pidetään Sääminki -sukuhaaran isännöimänä kesällä 2011 Savonlinnassa. Jo nyt etukäteen, kaikki Liukot, tervetuloa sukutapamiseemme!
Vesilahden Liukko ja Laukko:
Vesilahden Liukko - talon / ratsutila- Rusthollin -sukuselvityksiä (koonnut ja © Seppo Liukko).
Tässä kirjoituksessa on yhteenveto Järvenrannan Liukko – suvun yhteyksistä muihin Vesilahtelaisiin sukuihin.
Suvut, jotka liittyvä Vesilahden Liukko - sukuun: ovat mm. Tanska, Jutila, Erkkilä, Lemola, Kostiala, Kippari, Hoppu, Kinnari, Sjöstedt /Heikkilä, Villamo, Järvenrannan Heikkilä, Ala- Pöysäri, Outinen, Yli- Sisto ja ”Priiari - Kärki”. Sekä Laukko, Pouru ja Liukko - sukujen samoilta alueilta hankimien n 1400- 1600 - lukujen eräsijojen kautta. Liukon talon poikia olivat myös seppä Lunberg (Järvi - Liukko, joka oli Laukon seppä ja meni avioliittoon Laukon kartanon kasvattityttären kanssa -ks. Törngren) ja kraatari Matti Lindgren (Liukko) joka oli ilmiömäinen kalevalainen kertoja, jolta oppinsa sai mm. Liisa Priiari (tallentajana jälkipolvisukulainen Frans Kärki - kappalainen - SKS- aineisto kerääjä) .
Yhteenvedossa kerrotaan myös Laukon - kartanon silloisista 1800- luvun alun omistajista (Törngren) heidän tyttärensä kohtalosta ja kasvattityttären tulosta Laukkoon. Törngrenien Laukossa oli kuuluisa kansalliseepoksen kirjoittaja Elias Lönnrot, kotiopettajana ennen Kalevala I - julkaisemista. Hän oli kerännyt Kansallis Eeposta varten aineistoa mm. Järvenrannan - Vesilahden alueilta ja myöhemmin Pohjois Karjalasta (Kalevalan viimeistelty painos).
Rautakauteen on viittauksia Liukko - Järvenranta talon kohdalta mm. historiakirjoissa Vesilahti 1346-1996 kirjassa, mm. Historian professori Jouko Vahtola Vesilahden Asutusnimet s. 28- 57, kirjassa on lisäksi kirjoittuksia mm. Seppo Suvanto (Vesilahden Eräsijahistoriasta), Aarre Läntinen (Laukon Historiaa, Elinan Surmavirsi), Markku Linna (Pyhimyskultista) jne., kirjan on toimittanut 1996 Helena Honka- Halila sekä Vesilahden Historia - kirjan n. 700 sivua vuodelta 1985, on kirjoittanut "Vesilahtelainen" Kirsti Arajärvi.
Keskiajan tapahtumista kerrotaan (Vesilahden Historia) mm. Davidin kapinasta v. 1436, jossa Anian Heikkilän talon isäntä David ympäristön, joka myös Vesilahtelaisten talonpoikien kanssa vastusti hallitusvaltaa (s.110), mukana Liukon - eli Järvenrannan kylän Niilo Järvenranta. Kapinan jälkeen piispa Maunu Twast sopi erikoisen " anteeksianto sopimuksen" talonpoikien kanssa.
Yhteenvetona alla olevasta linkistä saa selvityksiä Vesilahden Liukko Järvenrannan talosta rautakaudella, keskiajalla, Rusthålli - ratsutila 1600- 1700- ja myös 1700- 1800 luvun talonhaltija luetteloiden mukaisista henkilöistä aina 1900 - luvun alkuun saakka.
Tässä yhteenvedossa näkyy Liukko talon merkitys Elinan Surmaruno säilytyksessä 1400- luvulta 1800- luvulle sekä Liukko- talon vahva Kalevalainen perinne. kalevalaisissa runoissa ja loitsuissa mainitaan mm. Liukko- Laukko nimipari, lähes 30 - kertaa. Se myös osaltaan osoittaa, että Liukko nimi on erityisen vanhaa (Kalevalainen kerronta alkaa noin 1000- 1500 BC). Katso Seppo Liukko kirjoittama - Liukko- nimihistoriaa tutkimus (alla linkki) ja Vesilahden Liukko talon historia koonti ja teksti © Seppo Liukko 2005-2007 , linkki > https://sites.google.com/site/liukkohistoria/home/liukko-talo-rusholli-vesilahti-historiaa-talonalt-luettlot-kalevalainen-perinne-mm-liukko-laukko-nimipari-tksti-seppoliukko-2005-2008
Keuruun Liukko-talot:
- Ensimmäinen Liukon talo (v.1577) sijaitsi Keurusselän Autionsaaressa, josta talo siirrettiin Liukon kylälle n. 1600-luvun puolivälissä
- Toisen Liukon talon rakentaminen aloitettiin n. 1740, tämä oli Ylinen (Iso) Liukko, joka siirrettiin 1960-luvulla leirintäalueen päärakennukseksi ja on siellä edelleenkin
- Isojako suoritettiin v. 1806 jolloin muodostui Ylinen (Iso)Liukko ja Alanen Liukko
- Alanen Liukon jako suoritettiin 1818 jolloin muodostui Häkki-Liukko ja Wähä-Liukko
- Vuonna 1912 suoritettiin isojaon täydennystoimitus, jossa talojen nimiksi tuli Häkki-Liukko ja Liukko
- Alkuperäisen Liukon talon paikalla ei ole enää mitään rakennusta
- Häkki-Liukko on vanhan Liukon ainut osa, joka on ollut samalla suvulla vuodesta 1712 lähtien eli lähes 300 vuotta
- Tässä karttalinkki Liukon kylään
Vesilahden Liukko - talon / ratsutila- Rusthollin -sukuselvityksiä (koonnut ja © Seppo Liukko).
Tässä kirjoituksessa on yhteenveto Järvenrannan Liukko – suvun yhteyksistä muihin Vesilahtelaisiin sukuihin.
Suvut, jotka liittyvä Vesilahden Liukko - sukuun: ovat mm. Tanska, Jutila, Erkkilä, Lemola, Kostiala, Kippari, Hoppu, Kinnari, Sjöstedt /Heikkilä, Villamo, Järvenrannan Heikkilä, Ala- Pöysäri, Outinen, Yli- Sisto ja ”Priiari - Kärki”. Sekä Laukko, Pouru ja Liukko - sukujen samoilta alueilta hankimien n 1400- 1600 - lukujen eräsijojen kautta. Liukon talon poikia olivat myös seppä Lunberg (Järvi - Liukko, joka oli Laukon seppä ja meni avioliittoon Laukon kartanon kasvattityttären kanssa -ks. Törngren) ja kraatari Matti Lindgren (Liukko) joka oli ilmiömäinen kalevalainen kertoja, jolta oppinsa sai mm. Liisa Priiari (tallentajana jälkipolvisukulainen Frans Kärki - kappalainen - SKS- aineisto kerääjä) .
Yhteenvedossa kerrotaan myös Laukon - kartanon silloisista 1800- luvun alun omistajista (Törngren) heidän tyttärensä kohtalosta ja kasvattityttären tulosta Laukkoon. Törngrenien Laukossa oli kuuluisa kansalliseepoksen kirjoittaja Elias Lönnrot, kotiopettajana ennen Kalevala I - julkaisemista. Hän oli kerännyt Kansallis Eeposta varten aineistoa mm. Järvenrannan - Vesilahden alueilta ja myöhemmin Pohjois Karjalasta (Kalevalan viimeistelty painos).
Rautakauteen on viittauksia Liukko - Järvenranta talon kohdalta mm. historiakirjoissa Vesilahti 1346-1996 kirjassa, mm. Historian professori Jouko Vahtola Vesilahden Asutusnimet s. 28- 57, kirjassa on lisäksi kirjoittuksia mm. Seppo Suvanto (Vesilahden Eräsijahistoriasta), Aarre Läntinen (Laukon Historiaa, Elinan Surmavirsi), Markku Linna (Pyhimyskultista) jne., kirjan on toimittanut 1996 Helena Honka- Halila sekä Vesilahden Historia - kirjan n. 700 sivua vuodelta 1985, on kirjoittanut "Vesilahtelainen" Kirsti Arajärvi.
Keskiajan tapahtumista kerrotaan (Vesilahden Historia) mm. Davidin kapinasta v. 1436, jossa Anian Heikkilän talon isäntä David ympäristön, joka myös Vesilahtelaisten talonpoikien kanssa vastusti hallitusvaltaa (s.110), mukana Liukon - eli Järvenrannan kylän Niilo Järvenranta. Kapinan jälkeen piispa Maunu Twast sopi erikoisen " anteeksianto sopimuksen" talonpoikien kanssa.
Yhteenvetona alla olevasta linkistä saa selvityksiä Vesilahden Liukko Järvenrannan talosta rautakaudella, keskiajalla, Rusthålli - ratsutila 1600- 1700- ja myös 1700- 1800 luvun talonhaltija luetteloiden mukaisista henkilöistä aina 1900 - luvun alkuun saakka.
Tässä yhteenvedossa näkyy Liukko talon merkitys Elinan Surmaruno säilytyksessä 1400- luvulta 1800- luvulle sekä Liukko- talon vahva Kalevalainen perinne. kalevalaisissa runoissa ja loitsuissa mainitaan mm. Liukko- Laukko nimipari, lähes 30 - kertaa. Se myös osaltaan osoittaa, että Liukko nimi on erityisen vanhaa (Kalevalainen kerronta alkaa noin 1000- 1500 BC). Katso Seppo Liukko kirjoittama - Liukko- nimihistoriaa tutkimus (alla linkki) ja Vesilahden Liukko talon historia koonti ja teksti © Seppo Liukko 2005-2007 , linkki > https://sites.google.com/site/liukkohistoria/home/liukko-talo-rusholli-vesilahti-historiaa-talonalt-luettlot-kalevalainen-perinne-mm-liukko-laukko-nimipari-tksti-seppoliukko-2005-2008
Keuruun Liukko-talot:
- Ensimmäinen Liukon talo (v.1577) sijaitsi Keurusselän Autionsaaressa, josta talo siirrettiin Liukon kylälle n. 1600-luvun puolivälissä
- Toisen Liukon talon rakentaminen aloitettiin n. 1740, tämä oli Ylinen (Iso) Liukko, joka siirrettiin 1960-luvulla leirintäalueen päärakennukseksi ja on siellä edelleenkin
- Isojako suoritettiin v. 1806 jolloin muodostui Ylinen (Iso)Liukko ja Alanen Liukko
- Alanen Liukon jako suoritettiin 1818 jolloin muodostui Häkki-Liukko ja Wähä-Liukko
- Vuonna 1912 suoritettiin isojaon täydennystoimitus, jossa talojen nimiksi tuli Häkki-Liukko ja Liukko
- Alkuperäisen Liukon talon paikalla ei ole enää mitään rakennusta
- Häkki-Liukko on vanhan Liukon ainut osa, joka on ollut samalla suvulla vuodesta 1712 lähtien eli lähes 300 vuotta
- Tässä karttalinkki Liukon kylään