Keuruun sukuhaarat ovat lähtöisin Keuruun Liukon kylästä mutta eivät ole sukua keskenään. Keuruun, Perhon ja Vesilahden sukuhaarojen nimi tulee paikkakunnalla olleen Liukko-talon mukaan. Muut sukuhaarat ovat saaneet nimensä sukuhaaran vanhimman tunnetun esi-isän asuinpaikan tai tilan mukaan. Leppävirran sukuhaara saattaa olla lähtöisin Vesilahdelta. Hausjärven, Hirvensalmen, Ihastjärven ja Viitasaaren sukuhaarojen esi-isien sukunimi on ollut alun perin Liukkonen mutta se on muuttunut ajan myötä Liukoksi.


 Keuruun Vanhan Liukon sukuhaara

Sukuhaaran kantaisä on  1678 syntynyt Juho Valkianiemi, joka tuli isännäksi Liukkoon 1712 ja otti nimekseen Liukko. Juho Valkianiemi meni naimisiin Anna Tuomaantytär Melasen kanssa.   Kaija Melasen toimittama kirja "Vitsakosken Melasten suku III" käsittelee myös osaa tätä Liukko-sukuhaaraa.

Keuruun Liukko-talot

Ensimmäinen Liukon talo (v.1577) sijaitsi Keurusselän Autionsaaressa, josta talo siirrettiin Liukon kylälle n. 1600-luvun puolivälissä. Toisen Liukon talon rakentaminen aloitettiin n. 1740, tämä oli Ylinen (Iso) Liukko, joka siirrettiin 1960-luvulla leirintäalueen päärakennukseksi ja on siellä edelleenkin.
Isojako suoritettiin v. 1806 jolloin muodostui Ylinen (Iso)Liukko ja Alanen Liukko
Alanen Liukon jako suoritettiin 1818 jolloin muodostui Häkki-Liukko ja Wähä-Liukko
Vuonna 1912 suoritettiin isojaon täydennystoimitus, jossa talojen nimiksi tuli Häkki-Liukko ja Liukko Alkuperäisen Liukon talon paikalla ei ole enää mitään rakennusta.
Häkki-Liukko on vanhan Liukon ainut osa, joka on ollut samalla suvulla vuodesta 1712 lähtien eli lähes 300 vuotta.

Herrasen sukuhaara

Sukuhaaran kantaisä on 1832 syntynyt Abraham Antinpoika joka oli ruotusotilas Liukon ruodussa ja otti nimekseen Liukko. Hänen esi-isänsä olivat talonpoikia ja torppereita Virroilla ja Ruovedellä. Vanhin esi-isä Matts oli lähtöisin Herrasen tilalta Virroilta.

Kankaanpään sukuhaara

Sukuhaaran kantaisä on 1812 syntynyt Isak Kankaanpää,  joka osti Wähä-Liukon tilan vuonna 1863 ja otti nimekseen Liukko. Hän oli kotoisin Havun Kylän Kankaanpään torpasta Jämsästä. Hänen vaimonsa Liisa on kaukaista sukua Keuruun Vanhan Liukon sukuhaaran Valkianiemen suvulle.

Leppävirran sukuhaara

Ensimmäinen maininta Savon asiakirjoissa Liukoista on vuodelta 1633 jolloin Erik Eriksson Liukko maksoi  myllytulliveroa Kuopion pitäjän Tuusniemen kylässä.  Nykyisin asuinpaikka tunnetaan  Liukonpeltona. Erikin poika Olof ilmestyy vuoden 1638 henkikirjoissa Leppävirran Mustinmäkeen ja osa sukua on siellä aina vuoteen 1767.  Simon Liukko muuttaa vuonna 1675 Mustinmäeltä Leppävirran Unnukansaloon ja ryhtyy viljelemään maata siellä.
Nykyisin paikka tunnetaan Liukonsaarena. Sieltä suku muuttaa 1710-luvulla ensin Heinäveden Rummukkalaan ja sieltä 1730-luvun alussa Rantasalmen Ahvensalmeen. Ahvensalmi 8 tilasta 1/4 osa sijaitsi itse Ahvensalmella ja 3/4 osaa Heinäveden Viitalahdessa. Mistä Erik saapui Savoon?  Ehkä Vesilahdelta?  Kun Erik viljeli maata Tuusniemellä niin Vesilahdella  Liukon tilalla oli isäntänä Olof Eriksson Liukko. Hänellä oli myös poika Erik. Tuusniemen Erikin jälkeläisten nimet monen sukupolven ajan olivat myös vuoronperään Olof ja Erik. Lisäksi yhteys Savon ja Vesilahden välillä ilmenee Varkauden historiasta, jossa kerrotaan että Savon kihlakunnan tuomari Juho Knuutinpoika Kurki omisti Leppävirralla Kopolanniemen tilan. Hän oli kotoisin Vesilahden Laukon kartanosta.   Houkutteliko hän Erikin Savoon kun veli Olof otti isännyyden Liukon tilalla Vesilahdella?

Perhon sukuhaara

Perhon Liukon uudistila sai perustamisluvan 1775. Sukuhaaran kantaisä on Johan Abrahaminpoika Liupakka, joka ensimmäisenä otti Liukko-sukunimen käyttöön.
Hänen isi-isänsä tunnetaan Liupakka- ja Jänkä-nimisiä aina 1500-luvulle asti.
Perhon Liukkojen tiedot löytyvät myös kirjasta "Sukuni My roots  ISBN 0-940034-01-8"

Säämingin sukuhaara

Sukuhaaran kantaisä on Ruokolahdella 1757 syntynyt Johan Liukko
Hän ilmestyy sahuriksi Säämingin Warparannan sahalle ja menee naimisiin
leski Maria Loickasen kanssa 5.6.1793 Johanin jälkeläiset ovat asuneet myöhemmin mm. Varparannalla, Haukiniemessä, Karvilassa ja Simanalassa ja nykyisin etenkin  Enonkoskella ja Savonlinnassa.

Vesilahden sukuhaara

Liukon tila on mainittu jo ensimmäisissä maakirjoissa 1540 Tilan isäntäluettelot ovat olemassa 1540-luvulta lähtien. Vuosina 1635-1646 oli isäntänä Olof Eriksson Liukko. Oliko Leppävirran sukuhaaran Erik Liukko Olofin veli? (katso Leppävirran sukuhaara).

Vanhan suvun jäseniä ei ole enää Liukko-nimisinä nykyään. Nykyiset Vesilahdelta lähtöisin olevat Liukot polveutuvat Aleksis Jokipiistä, joka muutti Vesilahdelle 1875 ja otti nimekseen Liukko. Hänen esi-isänsä olivat talonpoikia ja torppereita Virroilla. Vanhin esi-isä Johan Andersson oli lähtöisin Leppälän tilalta Virroilta.
Myös Liukko-Sipi-suku on saanut nimensä Vesilahden Liukko-tilasta, kun suku omisti tilan 1900-luvun alkupuolella.

Kolhon sukuhaara

Sukuhaaran kantaisä on 1843 syntynyt Abraham Agathanpoika, joka oli Häkki-Liukon renki ja otti nimekseen Liukko.
Hänen vanhin esi-isänsä oli Jöran Mårtensson joka oli kotoisin silloisen Keuruun Kolhon kylästä.